Kirja-arvio: Tim Webb & al. - LambicLand


LambicLand
Cogan & Mater, 2012 (ensimmäinen laitos 2004)
126pp.

Pieni on kaunista tuumasi Tim Webb kun lambicista kirjaa lähti kirjoittamaan. Joten pidetään nyt sitten arviokin lyhyenä.

Ostin kirjasen toisen Webbin kirjan Good Beer Guide Belgiumin kanssa viime elokuussa Great British Beer Festivalilta, mutta jotenkin lambic-opus unohtui hyllyyn kypsymään.

Kuten nimestä voi päätellä tämä käsittelee hyvin keskittyneesti pientä hyvin uniikkia sektoria oluesta eli Belgian Pajottenlandin kuuluisia villihiiva-hapanoluita lambiceja.

Periaatteessa 126-sivuinen vihkonen on matkaopas kuten Webbin GBGB:kin, nimittäin hieman yli puolet sivuista on omistettu hyvien lambicia myyvien paikkojen esittelyyn matkaopashengessä. Kirjassa mainitaan, että ensimmäiseen laitokseen (2004) oli pystytty sisällyttämään käytännössä kaikki lambicia myyvät kahvilat ja baarit, kun nykyään oluen maine on noussut siinä määrin, että tähän 2010-2012 uudistettuun versioon on jouduttu pitämään tiukempi seula.

Opasosuutta ennen kirja kuitenkin käy läpi lambicin historiaa, sen eri variaatiot ja termistön, sekä yksitellen kaikki lambic-panimot ja sekoittamot sekä niiden merkittävimmät oluet. Aitoja lambiceja valmistetaan sen verran pienellä alueella, sen verran harvan toimijan toimesta, että poikkeuksellisesti ne voi käydä läpi hyvinkin kattavasti 60 sivussa. Eipä taitaisi pilsnerin valmistajista ihan samanlaista irrota.

Tietoa on pienessä tilassa paljon ja tuli opittua panimoista ja niiden tuotteista paljon uutta. Ja melkoinen hinku Pajottenlandia kiertämään tuli siinä samalla.

Webbin apuna on ollut Chris Pollar ja Siobhan McGinn, mutta tyylillisesti haistelen aika paljon samaa kuin GBGB:stä, joten Webb tässä eniten kirjoittajana tuntuu. Eli toisin sanoen pelkästään baarien kuvailujakin on hauska lukea, sillä teksti on paikoitellen hulvattoman nasevaa peribrittiläistä naljailua.

Loistava pieni tietopaketti lambicista! Muistaakseni kymmenen punnan hinta tuntui ostaessa kovalta tämmöisestä paksusta brosyyristä, mutta oli kyllä joka pennin väärti.

Kommentit