Olutlaseista

Pari postausta takaperin pyydettiin kommenteissa kirjoittelemaan olutlaseista ja siitä mille oluelle mikin lasi kuuluisi. Lyhyt vastaus kuuluu: Sellainen josta voi juoda.

Oikeasti kattavan näkemyksen siihen, mihin mikin lasi ns. oikeasti "sopii" voi käydä ihmettelemässä vaikkapa BeerAdvocaten sivuilta tai Wikipediasta.

Toki tietyt oluet näyttävät tietynlaisissa laseissa paremmilta ja jotkut lasimuodot tuovat aromit keskitetymmin nenään, mutta asialla ei minusta ole niin suurta merkitystä kuin moniaalla väitetään. Jos haluat aromien tulevan paremmin nenään, ota ylöspäin suipponeva lasi. Jos et, ota jokin toinen.

Moni panimo tietenkin myy omaa lasimalliaan jotenkin erinomaisena juuri omalle oluelleen (*krhm*samueladams*krhm*), mutta lähinnä se on markkinointia. Jotkut oluet ovat toki niin ikonisia lasissaan, että jotenkin tuntuu oikeammalta juoda niitä "oikeasta" lasista. Esim. Hoegaarden, Guinness ja Pauwel Kwak tulee mieleen. Myös tyylille ominaisia laseja kuten korkea Hefeweiss-tuoppi ja Kölschin sylinteri tietty on tietty olemassa. Sahtia pitäisi tietenkin juoda sellaisesta puisesta kiulusta.

Olennaisinta minusta kuitenkin on, että lasi on oikean kokoinen ja puhdas. Perinteinen opastus sanoo, että lasit pitäisi pestä vain kuumalla vedellä, koska saippua/konetiskiaine jättää pintaan aineksia, jotka haittaavat vaahdonmuodostumista. Likainen lasi (eli rasva) haittaa vaahdonmuodostumista myös. Likaisen lasin voi tunnistaa lasin laitaan kertyvistä kuplista. Itse olen hartaan empiirisen kokeilun myötä tullut siihen tulokseen, ettei minun käsinpesemäni lasi koskaan vedä vertoja tiskikoneella pestyyn + juuri ennen käyttöä hanahuuhdeltuun lasiin.

Jos olut on panimonsa lasissa, onhan se kiva, mutta kenellä nyt on kotioloihin varaa tai tilaa hankkia satoja laseja? Oma lähestymiseni asiaan on vähän vähemmän justiinsa, kuten alla olevastakin näkee. Yleensä käytän sopivinta lasia, joka käteen sattuu ja on puhtaana. Lyhyesti: Nesteen täytyy pysyä astiassa, astian tulee olla puhdas ja se pitää mielellään voida havaita siitä kolmella aistilla: Näkö (astia kirkasta lasia), Haju (avoin rööri josta juomaa voi haistella) ja maku (nesteen saa astiasta suuhun samaisen röörin kautta).

Oma pieni lasikokoelmani on elänyt vähän miten sattuu, erityisesti suunnittelematta. Ydin sille muodostui joku vuosi takaperin HBF:stä ostamastani laatikosta, jossa oli 9 erilaista lasia eri HBF:n vuosilta. Yhdeksän lasin valikoimasta on jäljellä enää brittialetuoppi, koska olen rähmäkäpälä. Vehnäolutlasit ovat suorastaan kirottuja ja Olutseuran liittymislahjana saatu upouusi Primatorin tuoppikin on tuomittu luultavasti hyvin lyhyeen elämään. Onnistuin jo kuvausta varten sitä kaapista ottaessani hajottamaan snapsilasin.

Vain tulppaanilasia ja hyvää lasikolpakkoa joskus kaipailen, mutta muuten en erityisemmin koe joutuvani minkään sortin pulaan.

Omat suositukseni, varmasti tarkemman mielisille purnausreaktioita aiheuttavat, ovat seuraavanlaiset:

-Periaatteessa pilsnereille tehty korkea, matalajalallinen, ylöspäin enemmän tai vähemmän kapeneva pikarimalli on mielestäni ehkä paras ja nätein yleislasi miltei oluelle kuin oluelle, koon mukaan säätäen tietty. Näihin yleensä päädyn kun en jaksa sen kummemmin asiaa miettiä.

-Bitterit, porterit, stoutit ja doppelbockia miedommat ja pilsneriä maltaisemmat lagerit sopivat myös ns.perustuopista. Nämä oluet on juotavaksi tehty ja tuoppi on niiden paikka. Lagereille ehkä perinteisemmin kahvallinen kolpakko ja brittialeille tuollainen suoralaitainen pubituoppi. Perinteinen suoralaitainen brittialetuoppi (ei niitä kuhmuroita sivussa!) on ehkä lempituoppini. Harva asia on niin miellyttävää kuin ottaa aimo kulaus hyvää brittialea paksusta pintin lasista.

-Keveämmille ja rapsakoimmille pilsnereille ottaisin tuopin sijaan kuitenkin ehkä korkean siromman pilsnerlasin ennemmin kuin matalan ja leveän tuopin. En oikein edes tiedä miksi, siro lasi jotenkin sopii kevyen pirteän oluen olomuotoon. Pilsner-laseja on ylöspäin aukeavia ja ylöspäin supistuvia ja noita yllä käsiteltyjä jalallisia pokaali-malleja.

Savituoppejakin omistan, mutta en juuri käytä,
mutta esim. saksalaisille savuoluillehan tuo
matalampi savituoppi on klassinen vaihtoehto.

-Hefe-weiss on oikeastaan ainoa oluttyyli mikä minusta selkeästi tarvitsee oman lasinsa. Korkea vehnäolutlasi on jotenkin ainoa oikea astia perinteisen saksalaismallisen vehnäoluen juomiseen ja toimii vaahdonkin kanssa parhaiten.

-Voimakkaammille oluille (imperial stoutit, barley winet, doppelbockit, jne.) sopii minusta parhaiten ehkä tulppaanin muotoinen pienempi lasi. Periaatteessa tulppaani sopii oikeastaan mille vain oluelle ja olisi ehkä se kaikkein helpoin valinta. Ironista kyllä, en itse omista tulppaanimallin lasia. Ihan erilainen kesällä Ayingista ostamani Celebratorin lasi (kuvassa) on omaan silmääni hyvin miellyttävän muotoinen ja sopivan kokoisena on vallannut paikan vahvojen oluiden lasina tässä taloudessa, vaikkei mikään tulppaani olekaan.

-Jalallinen maljamainen pikari on klassikko belgialaisille, etenkin luostarioluille. Tykkään käyttää sitä myös saisoneille ja hapanoluille ja sen suuntaisille. Lähinnä kai siksi, että yhdistän kaikki nuo tyylit ja pikarilasit Belgiaan mielessäni. Tulppaani tosin olisi näille kaikille luultavasti parempi lasi tuoksun ja ulkonäönkin puolesta (leveissä belgipikareissa vaahto häviää aika nopeasti).

-Muissa olutblogeissa on näkynyt viime aikoina paljon Dogfish Head-panimon IPA-lasia. Siitä nerokkaan oloinen kuppi, että käsi lämmittää olutta alaosasta hyvin ja yläosa on tavallisen aromeja keräävän lasin mallinen. Tekisi vähän mieli hankkia, mutta toisaalta kun selvästi on kyseessä jotenkin trendikäs lasi niin vastarannan kiiskenä sitä pitäisi tietenkin nimen omaan olla periaatteesta hankkimatta.